Johtaminen on kestävyyslaji
Tero Knuutila, Nina Kurola, Paula Miettinen ja Saara Remes.
Johtajaa voi verrata kestävyyslajia harjoittavaan urheilijaan. Kestävyyslajissa menestyminen edellyttää huolellista valmistautumista ennen suoritusta, sen aikana ja sen jälkeen. Puolikuntoinen, energiavajeesta tai riittämättömästä palautumisesta kärsivä urheilija hyytyy matkan varrelle. Uskallammeko edes ajatella, mitä tapahtuu ja millaisia seurauksia on siitä, että organisaation ylin johto siirtyy päätöksestä toiseen vajaatehoisilla pattereilla varustettuna?
Johtajan työ on tunnetusti vaativaa ja psykologisesti kuormittavaa. Mielenkiintoisen ulottuvuuden tähän toteamuksen tuo Schaufelin ja Bakkerin (2004) tutkimustulokset, joissa todetaan, että työn kovat vaatimukset altistavat uupumukselle, mutta toisaalta vaatimusten vähäisyys ei korreloi hyvinvoinnin kanssa. Hyvinvoinnin kannalta ratkaiseva selittävä tekijä on sen sijaan yksilön optimistinen asenne ja voimavarat.
On yhä haasteellisempaa huolehtia tasapainostaan ja pitkäkestoisesta jaksamisestaan nykyisenkaltaisessa epävarmassa, hektisessä globaalissa tilanteessa ja sen tuomissa vaativissa jatkuvissa muutoksissa. Toisaalta johtajan on vaikea toimia roolissaan uskottavasti, jos henkilöstölle välittyy kuva, että johtaja ei kykene johtamaan itseään. Miten hän silloin pystyisi johtamaan muita?
Johtajan kuitenkin odotetaan olevan jatkuvasti huippuvireessä. Se on mahdollista, kun omaa työkaluja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja kehittämiseen, sekä osaa tasapainottaa jollakin alueella olevaa kuormitusta muiden osa-alueiden vahvuuksilla.
Miten voimavaroja voi lisätä?
Ihminen tarvitsee jaksaakseen energiaa, rasitusta ja palautumista oikeassa suhteessa, sekä tunteen kyvystään suoriutua tehtävistään.
Teoriassa asia on yksinkertainen: tarvitaan motivaatiota ja kykyä muuttaa omia käyttäytymistapoja elämän- ja johtamistilanteen mukaan. Helpommin sanottu kuin tehty. Motivoitunutkin johtaja voi uupua itselleen ja omalle hyvinvoinnilleen epäedullisissa olosuhteissa. Vaativat ja hyvin erilaista osaamista edellyttävät johtamistilanteet kuluttavat niin psyykkisiä kuin fyysisiäkin voimavaroja.
Fysiologisella puolella johtajan on huolehdittava jaksamisestaan sekä päivittäisen oikeanlaisen ravinnon saannin, liikunnan ja palautumisen suhteen. Jaksaminen liitetään usein fyysiseen kuntoon. Fyysisestä kunnosta huolehdittaessa on hyvä huolehtia aerobisen- ja lihaskunnon riittävästä tasosta ja muistaa myös kehon liikkuvuus. Sanonta raskas työ vaati raskaat huvit, ei pidä paikkaansa. Raskaan työviikon jälkeen voi tuntua siltä, että rankka juoksulenkki on juuri oikeaa vastapainoa työstressille. Yleisesti parhaiten toimii perussääntö, että työn puolesta kuormittavimpina aikoina keskitytään liikunnassa palautumista edistävään ja suorituskykyä ylläpitävään toimintaan. Kun työrintamalla on kuormittumisen osalta hallitumpi jakso ja kokonaispalautuminen on paremmin kontrollissa, voidaan keskittyä myös asteittain tehokkaampaan liikuntaan ja liikkumiseen. Riittävä, hyvälaatuinen uni on keskeinen tekijä jaksamisen kannalta. On tärkeää tunnistaa uniongelmien taustalla olevat tekijät, kuten ajanhallinnan haasteet, vääränlainen liikunta- tai ruokailurytmi.
Psyykkisellä puolella korostuvat johtajan itsetuntemus, itsekontrolli sekä itsensä motivointi. Johtajan on tunnistettava omat toimintatapansa ja ajattelumallinsa, jaksamista edistävät ja kuormittavat asiat. Negatiivisilla tunteilla, joita esimerkiksi stressi tai turhautuneisuus nostavat esiin, on tutkitusti toksinen vaikutus, ei pelkästään henkilön omaan vireyteen ja mielialaan sekä itsetuntoon, vaan myös organisaation motivaatioon laajemmin, ja päinvastoin. Johtajan on tunnistettava omat toimintatapansa ja persoonallisuuden piirteensä ja ymmärrettävä mitä vaikutuksia niillä on itseen ja muihin.
Kokonaisvaltainen näkökulma kehittämiseen
Saavuttaakseen ja ylläpitääkseen potentiaaliaan huippu-urheilijat hyödyntävät valmentautumisessaan yhä enemmän kokonaisvaltaista valmennustiimiä ja ohjelmaa, jossa hiotaan niin lajikohtaista kyvykkyyttä kuin varmistetaan fyysisten ja psyykkisten voimavarojen kehittyminen.
Vastaavaa toimintamallia pitäisi hyödyntää systemaattisimmin myös johtajien valmentamisessa. Tavoitteena tulisi olla johtajan kokonaisvaltainen psyykkisten ja fyysisten voimavarojen sekä johtamiskyvykkyyden kehittäminen ja ylläpitäminen.
Kokonaisvaltainen näkökulma johtajan hyvinvoinnin kehittämiseen saadaan eri osa-alueiden ammattilaisten saumattomalla yhteistyöllä, johtajan henkilökohtaisella valmennustiimillä. Eri yksilöillä tarve eri aikoina on erilainen. Yhdelle henkilölle omien arvojen kirkastaminen voi olla se keskeinen juttu, joka saa oman kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin oikealle raiteelle. Toiselle ruokavalio ja säännöllinen, itselle sopiva ja motivoiva liikunta voi olla tärkein muutettava asia. Kolmannelle taas psyykkisen hyvinvoinnin parissa työskentely voi olla askel kohti parempaa jaksamista. Voi olla niin, että oma fyysinen ja psyykkinen kunto ja arvopohja ovat kunnossa, mutta johtamistyyli ei toimi uudessa tilanteessa. Silloin oman johtamistyylin tarkempi tarkastelu voi tuoda oivalluksia siitä, mitä voisi tehdä toisella tavalla. Ja joskus voi olla tarve keskittyä sekä psyykkisten toimintamallien että johtamisen vahvistamisen käsikädessä.
Johtamista koettelevassa tilanteessa psykofyysinen hyvinvointi vapauttaa menestymiseen ja selviytymiseen tarvittavaa energiaa. Hallinnan tunne syntyy oman tilanteen kokonaisvaltaisesta ymmärtämisestä ja kehittämisestä.
