Mitä kuuluu suomalaiselle johtajalle – johtamismenestyksen perustana vuorovaikutus, arvot ja eettisyys

Jaakko Norilo, Nina Kurola, Evolv Oy

Julkaisemme kuusiosaisen artikkelisarjan Mitä kuuluu suomalaiselle johtajalle – johtamistutkimuksen 2020 tuloksia ja näkökulmia. Osa 6/6.

Kaksi kuukautta ennen koronaepidemian laajenemista kartoitimme Taloustutkimuksen kanssa ylimmän johdon menestystekijöitä ja johtajien näkemyksiä siitä, millaisia haasteita jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö asettaa suomalaiselle johtajalle ja päivittäiselle johtamistyölle. Tutkimukseemme vastasi 100 suomalaista johtajaa liike-elämän huipulta. Juuri nyt tulokset ovat ajankohtaisempia kuin koskaan!

Hyvä johtaminen muuttuvassa maailmassa on suunnan näyttämistä ja vuorovaikutusta

Johtajuustutkimuksemme tulokset toivat vahvasti esille, että yhteisön johtamisessa ihmisten johtaminen ja johtajan oma inhimillisyys korostuvat entisestään. Nämä kaksi tekijää näyttäisivät myös jatkossa olevan tärkeitä nopeasti muuttuvassa ja digitalisoituvassa toimintaympäristössä.

Vastaajista 92 prosenttia uskoi vuorovaikutustaitojen merkityksen kasvavan. Hyvä johtaminen edellyttää hyviä viestintätaitoja, kykyä olla läsnä sekä valmiutta ja aitoa halua kuunnella ja keskustella asioista avoimesti organisaation eri puolilla. Edelliseen liittyy vahvasti johtajan kyky toimia empaattisesti ja kolmannes johtajista kokikin empaattisuuden merkityksen kasvavan. 44 prosenttia näkee visiojohtamisen korostuvan tulevaisuudessa.

Lisäksi menestystekijöiksi nousivat arvot, eettisyys sekä jatkuva itsensä kehittäminen. Menestystekijöiden joukkoon ovat nousemassa myös johtajan persoonan merkitys.

Arvot ja eettisyys luovat pitkäjänteistä vakautta

Tutkimukseemme vastanneista 96 prosenttia kertoi arvojen ja eettisyyden ohjaavan heidän johtamistaan, valintojaan ja päätöksentekoaan. Lähes kaikki johtajat kokivat voivansa työskennellä myös omien arvojensa mukaisesti.

Jatkuvasti muuttuvassa ja epävarmassa maailmassa vahva ja selkeä arvopohja on sekä johtajan henkilökohtaisen elämän tasapainon että yrityksen menestyksen kivijalka. Arvot auttavat tekemään myös vaikeita päätöksiä ja seisomaan niiden takana. Omien ja yhteisön arvojen sekä toimintatapojen pohtiminen ja yhteensovittaminen puhuttelevat niin johtajia kuin johtoryhmiä. Johtajista lähes 70 prosenttia toivoisi nykyistä enemmän arvopohjaista keskustelua johtoryhmiinsä.

Vaikka eettisyydellä on aina ollut vahva merkitys suomalaisessa johtamisessa, sen käsite on laajenemassa. Eettisyys näyttäisi haastateltujen yhtiöiden toiminnassa olevan yhä vahvemmin strategian ja kilpailuedun määrittelyn ytimessä ja sitä tarkastellaan osana globaaleja ilmiöitä ja haasteita kuten ilmastonmuutosta ja kestävää kehitystä yleisesti.

Johtajan oman johtajuuden kehittäminen tärkeätä

Lähes jokainen tutkimukseen osallistuneista johtajista kertoi pohtivansa omaa johtamistapaansa säännöllisesti. Huomionarvoista on, että jokainen tutkimukseen vastannut kokee, että omaa johtamista tulisi kehittää. Johtajien samankaltainen asenne näkyy haluna kehittää omaa johtoryhmäänsä, riippumatta siitä onko ryhmän vetäjä vai ryhmän jäsen. Lähes 80 prosenttia vastanneista on sitä mieltä, että johtamistaitoja tulisi kehittää yhdessä myös johtoryhmissä. Perinteisten johtamistaitojen kehittämisen rinnalle on nousemassa yhä vahvemmin myös tarve kiinnittää laajemmin huomiota johtoryhmien kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin kuten stressinhallintaan, palautumiseen ja jaksamiseen.

Johtajista 60 prosenttia kokee oman johtajuutensa kehittämisen tärkeäksi yhtiön tuloksen ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Samalla yli 40 prosenttia kokee johtajuuden kehittämisen vaikuttavan myönteisesti omaan tasapainoon ja hyvinvointiin.

Vastauksista kävi lisäksi ilmi, että erilaisia yksittäisiä toimenpiteitä itsensä ja ryhmien kehittämiseen on johtajille tarjolla runsaasti. Panostusten vaikuttavuutta on useimmiten kuitenkin yllättävän vaikea arvioida.

Tavoitteellista, vaikuttavaa ja kokonaisvaltaista valmennusta johtamistaitojen ja hyvinvoinnin kehittämiseen tuntui olevan vaikeata löytää. Tässä on mietinnän paikka se yrityksissä että palvelun tarjoajilla – kuinka varmistaa tavoitteellisuus ja tavoitteisiin pääsemisen kannalta riittävä valmennusten kokonaisvaltaisuus – sekä oikeanlainen kohdentaminen sekä yksilö- että ryhmätasoilla.