Mitä kuuluu suomalaiselle johtajalle – liikunnalla on merkittävä vaikutus johtajan menestykseen

Minna Tervo, Nina Kurola, Evolv Oy
Julkaisemme kuusiosaisen artikkelisarjan Mitä kuuluu suomalaiselle johtajalle – johtamistutkimuksen 2020 tuloksia ja näkökulmia. Osa 5/6.
Kaksi kuukautta ennen koronaepidemian laajenemista kartoitimme Taloustutkimuksen kanssa ylimmän johdon menestystekijöitä ja johtajien näkemyksiä siitä, millaisia haasteita jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö asettaa suomalaiselle johtajalle ja päivittäiselle johtamistyölle. Tutkimukseemme vastasi 100 suomalaista johtajaa liike-elämän huipulta. Juuri nyt tulokset ovat ajankohtaisempia kuin koskaan!
Liikunta edesauttaa johtajan palautumista ja toimintakykyä
Hyvä ja tuloksellinen johtaminen edellyttää erinomaisten johtamistaitojen lisäksi hyvää fyysistä toimintakykyä, vahvoja psyykkisiä voimavaroja sekä kestävän arvopohjan. Mitä paremmin mielen ja kehon kuormitus, lepo ja palautuminen, ravinto ja fyysinen harjoittelu ovat tasapainossa johtajan päivittäisessä arjessa, sitä paremmat menestymisen edellytykset hänellä on johtajan roolissa ja liiketoiminnassa.
Tutkimuksemme vahvistaa sen kuinka hyvä ’palautuspilleri’ liikunta on. Mitä useammin johtaja harrastaa reipasta liikuntaa, sitä vähemmän hän kokee stressiä ja kuormitusta – ja sitä paremmin hän voi ja palautuu työstään.
Keskimäärin johtajat liikkuvat vähintään kolme kertaa viikossa. Vain 3 prosenttia ei liiku juuri koskaan. Ilahduttavaa tuloksissa oli se, että suurin osa johtajista harrastaa myös lihaskuntoa tai kehonhallintaa kehittävää liikuntaa vähintään kerran viikossa. Toisaalta viidennes ei harrasta sitä koskaan. Lihaskunnolla on kestävyyskunnon ohella merkittävä vaikutus toimintakyvyn ylläpitämiseen. Lihas on aktiivinen elin samalla tavoin kuin esim. maksa. Lihasten surkastuminen (sarkopenia), jota vääjäämättä tapahtuu ikääntyessä, heikentää toimintakykyä ja aineenvaihduntaa. Lihaskuntoharjoittelu auttaa mm. 2-tyypin diabeteksen hoidossa. Kaikki me vanhenemme joskus, mutta huojentavaa on, että lihaskatoa voi onneksi estää – vaikkapa lihaskuntoharjoittelulla kahvakuulaa heiluttaen työpäivän aikana toimistohuoneessa.
Huomionarvoista ja yllättävääkin tutkimustuloksissamme on se, että mitä pitempään johtaja on ollut johtoryhmän jäsen, sitä vähemmän hän tekee lihaskuntoharjoittelua. Miksi näin?
Lisääkö vai kuluttaako liikunta voimavarojasi?
Mikä on sitten riittävä määrä liikuntaa? Liikunta on stressi keholle samalla tavoin kuin kuormittava ja stressaava työ. Kuormittavan ja stressaavan työn vastapainona kovatehoinen liikunta ei ole se palauttavin keino. Palauttava vaihtoehto on kevyt liikunta edes rauhallisesti kävellen joka päivä.
Tutkimukseemme osallistuneista johtajista 62% hyödynsi arkiliikunnan mahdollisuuksia päivittäin. Tämä on erinomainen asia ja samalla myös hyvä mahdollisuus lisätä liikunnan määrää työarjessa ilman että liikkumiselle tarvitsee erikseen järjestää aikaa.
Säännöllinen liikunta auttaa kehoa palautumaan, nopeuttaa oppimista ts. asioiden omaksumista ja hoitaa myös mielen hyvinvointia (1). Hyvä fyysinen peruskunto edistää palautumista ja lisää hyvinvointia jatkuvasti muuttuvassa, mosaiikkimaisessa, kiireisessä ja hyperverkottuneessa maailmassa.
Henkilökohtaisen hyvinvoinnin laiminlyöminen vaikuttaa tutkitusti johtajan oman terveyden lisäksi myös henkilöstön terveyteen, työmotivaatioon ja sitoutumisen asteeseen sekä yrityksen tuloksentekokykyyn. Hyvinvoinnistaan ja voimavaroistaan kannattaa pitää huolta ja säännöllinen liikunta on siihen merkittävä keino.
Tausta – Johtamistutkimuksen ajankohta ja pääkohderyhmä
Tutkimus toteutettiin 11/2019 – 1/2020. Tutkimukseen pääkohderyhmänä olivat Suomen 500 suurimman yrityksen johtohenkilöt. Sähköiseen kyselytutkimukseen vastasi 100 johtajaa ja sen lisäksi tehtiin syvähaastatteluja.
Vastaajista:
- 93 % kuuluu johtoryhmään
- 56 % on toiminut ylimmän johdon tehtävissä yli 10 vuotta
- 62 % on työskennellyt nykyisessä tehtävässään alle 5 vuotta
- 53 % työskentelee osakeyhtiössä, 30 % pörssiyhtiössä
- 87 % on 40-60 vuotiaita
- 25 % on naisia
Artikkelin muut lähteet:
1) Stults-Kolehmainen MA, Sinha R. The effects of stress on physical activity and exercise. Sports Med. 2014;44(1):81-121.