Mitä kuuluu suomalaiselle johtajalle – puolet kokee jatkuvaa voimakasta stressiä

Nina Kurola, Minna Tervo, Evolv Oy

Julkaisemme kuusiosaisen artikkelisarjan Mitä kuuluu suomalaiselle johtajalle – johtamistutkimuksen 2020 tuloksia ja näkökulmia. Osa 2/6.

Kaksi kuukautta ennen koronaepidemian laajenemista kartoitimme Taloustutkimuksen kanssa ylimmän johdon menestystekijöitä ja johtajien näkemyksiä siitä, millaisia haasteita jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö asettaa suomalaiselle johtajalle ja päivittäiselle johtamistyölle. Tutkimukseemme vastasi 100 suomalaista johtajaa liike-elämän huipulta. Juuri nyt tulokset ovat ajankohtaisempia kuin koskaan!

Puolet johtajista ei koe palautuvansa työstään riittävästi

Lähes puolet (48 %) johtajista kertoi tutkimuksessamme kokeneensa jatkuvaa voimakasta stressiä viimeisen puolen vuoden aikana ja kuormittuvan työstään (46 %) (Kuva 1). Johtaminen ja vapaa-ajasta nauttiminen kärsivät kroonisesta kiireestä, jatkuvista keskeytyksistä, vastuusta ja töiden tekemisestä iltaisin ja viikonloppuisin. Vastaajista 40 prosenttia kertoo sosiaalisten suhteiden kärsivän työn vuoksi.

Stressi heijastuu suoraan johtamisen ydintehtäviin

Kolmannes tutkimukseen osallistuneista johtajista kokee, että stressi vaikuttaa heidän johtamiskäyttäytymiseensä. Stressin koettiin heijastuvan väsymyksenä, keskittymiskyvyttömyytenä, kireänä pinnana ja huonompana muistina.

Pieni suorituspaine tunnetusti lisää johtajan tehokkuutta, reagointikykyä ja keskittymistä. Mutta kuten tutkimuksestammekin käy ilmi, stressi pitkittyessään ja kroonistuessaan aiheuttaa negatiivisia vaikutuksia suoraan johtamisen ydinalueille:

1. Ihmisten johtamiseen
2. Suunnitteluun ja päätöksen tekoon

Stressi siis heijastuu negatiivisesti niille johtamisen osa-aluille, jotka koetaan muuttuvassa toimintaympäristössä kriittisiksi: Ihmisten johtamiseen, vuorovaikutukseen ja empatiaan. Stressin myötä kyky kontrolloida tunteitaan ja käyttäytymistään heikkenee yleensä tiukoissa tilanteissa, eli juuri kun sitä eniten tarvittaisiin.

Krooninen stressi vaikuttaa negatiivisesti johtajan kognitiiviseen kyvykkyyteen (1). Johtamistyössä kyseisten kyvykkyyksien aleneminen johtaa ongelmanratkaisun, suunnittelun ja päätöksenteon tehottomuuteen, ajattelu kapenee (1). Toiminnasta tulee emotionaalisempaa, reaktiivisempaa ja lyhytnäköisempää. Kuten tutkimukseemme vastanneet johtajat ovat todenneet, päätöksenteko tökkii ja suunnittelu on tehottomampaa.

Kaikki edellä mainitut ovat asioita, jotka näkyvät nopeasti johtajan omassa suoritustasossa sekä toiminnan laaja-alaisuudessa ja johdonmukaisuudessa. Heijastevaikutus ulottuu myös organisaation ilmapiirin ja ennen pitkää sen hyvinvointiin ja suoritustasoon.

Jokaisen johtajan olisi tärkeätä tunnistaa itsestään stressikäyttäytymisensä toimintamallit:

• Miltä toimintani ja käyttäytymiseni näyttää joukkojeni edessä, kun olen stressaantunut?
• Miten se vaikuttaa ympäristööni ja kuinka pyrin hallitsemaan tilannetta – sekä itseni että organisaation toimintakykyä vaaliakseni?

Krooninen stressi voi aiheuttaa vakavan kierteen

Ennen pitkää kroonisen stressin oireet alkavat näkyä myös terveydessä. Mustat silmänaluset – jokaiselle tuttu näky omilla ja kollegan kasvoilla silloin tällöin. Krooninen stressi altistaa sydän- ja verisuonitaudeille (3) ja lihavuudelle (7). Stressi vanhentaa (4), vaikuttaa monella meistä unen määrään ja laatuun (5) sekä heikentää myös ruokailutottumuksia (6). Kaiken lisäksi, jos liikunta ei ole kuulunut päivärutiineihin, stressi myös vähentää liikkumisaktiivisuutta (7) – juuri silloin kun se olisi voimavaroja lisäävää toimintaa. Muita stressin oireita ovat erilaiset kivut kuten päänsärky ja selkäkipu, epämääräiset ihottumat, jatkuva flunssa ja sairastelukierre (7).

Jokaisella johtajalla on omat fysiologiset ja psyykkiset/emotionaaliset oireensa, joita kroonistuva stressi alkaa aiheuttamaan. Ennen pitkää kierre on valmis, ellei johtaja tarkkaile omaa stressitilaansa ja pyri hallitsemaan sitä.

Hallinnan keinot haltuun

Tutkimuksemme mukaan jatkuvan stressin ajatellaan kuuluvan toimenkuvaan annettuna tekijänä, johon ei itse voi vaikuttaa. Viitaten edellä mainittuihin stressin vaikutuksiin johtamistyössä ja terveydentilassa, siihen on kuitenkin syytä voida, ja haluta, vaikuttaa.

Tutkimuksemme mukaan johtajat, jotka kokevat voivansa päättää omista tekemisistään, kykenevät halutessaan olemaan ajattelematta työasioita ja unohtamaan ne vapaa-ajalla kokonaan, kokevat vähemmän stressiä ja kuormittumista töistään. He kokevat olonsa hyväksi ja virkeäksi ja heidän palautumisensa on riittävää.

Kuormittaviakin työjaksoja jaksaa, kun palauttavat toimenpiteet stressin hallitsemiseksi ovat kunnossa, kuten:

• Päivän tyhjiöhetket, jolloin voi hetkeksi nollata ajatukset. Parasta olisi, jos näitä hetkiä olisi jo työpäivän aikana. Jo kymmenen rauhallista sisään-uloshengitystä rauhoittaa kehoa; verenpaine ja stressihormonien taso laskevat ja sydämen syke rauhoittuu.
• Taukojen pitäminen – punttisalillakaan ei hauista treenata tuntitolkulla.
• Päivittäinen liikunta– edes rauhallisesti kävellen. Säännöllinen liikunta auttaa kehoa palautumaan, nopeuttaa oppimista ts. asioiden omaksumista ja hoitaa myös mielen hyvinvointia (7). Sen sijaan liian kovatehoinen liikunta voi stressitilanteessa olla enemminkin lisästressi keholle, kuin palauttava toimenpide.
• Riittävästä yöunesta huolehtiminen. Vaikkakin yöunen tarve on yksilöllinen, on harha, että kuuden tunnin yöunilla pärjää. Alle kuusi tuntia nukkuvat kokevat enemmän väsymystä ja uupumusta sekä hyvinvointinsa heikommaksi kuin 7-8 tuntia nukkuvat (8).
• Hyvästä ruokailurytmistä huolehtiminen. Ruokailu on myös hyvä tilaisuus tyhjiöhetkelle – ruokailuun keskittyminen antaa mahdollisuuden ajatusten vapaalle vaeltelulle. Aivojen tarvitsema energianlähde on glukoosi. Jos veren glukoosipitoisuus laskee, kognitiivinen kyky heikkenee, päätöksen teko ontuu, muisti pätkii, tarkkaavaisuus herpaantuu (9). Johtajana kysyisinkin itseltäni, onko minulla tähän varaa?

Omista stressin oireistaan tietoiseksi tuleminen ja aikainen tunnistaminen milloin ollaan menossa rajan yli, ja millä keinoilla hallita tilannetta, ovat kriittinen osa itsetuntemusta ja –kontrollia ja siten johtajan ydinosaamista (2). Kyseiset taidot auttavat menestymään nykypäivän toimintaympäristössä, jossa johtajan joustavista tiedollisista, emotionaalisista sekä sosiaalisista toimintamalleista on tullut menestystekijöitä (2). Yhtiötasolla johtajien stressin hallinta on osa kestävää kokonaisvaltaista johtamista.