Tarvitsetko johtamiseesi lisää kapasiteettia?

Johtamiskeskustelu kääntyy usein kapasiteettiin. Miten johtajana jaksat, riittääkö aikasi kaikkeen, miten oma toimintakykysi säilyy ja mistä löytyisi vielä vähän lisää energiaa jatkuvasti kasvavien vaatimusten keskellä?

Tärkeitä kysymyksiä kaikki. Mutta mietin, katsommeko asiaa vain tästä suunnasta. Entä jos johtajan ongelma ei olekaan kapasiteetin puute?

Johtaja voi olla hyvässä kunnossa, motivoitunut, kokenut ja erittäin työteliäs. Päivät täyttyvät, päätöksiä syntyy ja asioita tapahtuu. Ulospäin kaikki näyttää tehokkaalta. Silti organisaatio ei riittävästi liiku kohti asioita, joilla olisi eniten merkitystä.

Silloin ratkaisu ei ole tehdä enemmän tai löytää jostain vielä lisää kapasiteettia. Olennaisemmaksi nousee kysymys siitä, mihin olemassa oleva kapasiteetti on suunnattu.

Johtamisen yksi vaikeimmista asioista on erottaa tärkeä kiireellisestä. Vielä vaikeampaa on tunnistaa, mikä juuri tässä hetkessä vaatii huomiota. Arki tarjoaa loputtomasti vaihtoehtoja: ongelmia ratkaistavaksi, päätöksiä tehtäväksi, ihmisiä kohdattavaksi ja uusia mahdollisuuksia arvioitavaksi.

Kaikki voivat olla tärkeitä mutta eivät yhtä tärkeitä. Tässä johtaminen muuttuu kiinnostavaksi. Kyse ei ole vain tehokkuudesta tai ajanhallinnasta, vaan valinnoista. Onko kompetenssia tehdä parhaita valintoja?

Jos kalenteri määrittää jatkuvasti, mihin huomio kohdistuu, vaara on se, että päivästä tulee sarja reaktioita. Vastataan siihen, mikä tulee vastaan, ratkaistaan se, mikä kohdataan juuri nyt, ja siirrytään seuraavaan. Päivän päätteeksi on saanut aikaan, mutta avoimeksi jää olennainen: veivätkö nämä päätökset oikeaan suuntaan? Kiire kertoo tekemisen määrästä, mutta vain vähän suunnasta.

Nähdäkseni johtajana sinun olisi tärkeätä pystyä liikkumaan eri tasoilla. Välillä mentävä lähelle, tartuttava yksityiskohtiin, ratkaistava ongelmia ja autettava eteenpäin. Toisaalta pitäisi ottaa askel taaemmaksi ja katsoa kokonaisuutta. Missä olemme? Mihin menossa? Ja ennen kaikkea, käytämmekö aikamme ja voimavaramme asioihin, joilla on eniten merkitystä, vaikuttavuutta?

Tähän liittyy myös johtajan itsetuntemus. Meillä kaikilla on omat tapamme toimia. Yksi tarttuu nopeasti ongelmaan ja lähtee ratkaisemaan sitä. Toinen haluaa ensin ymmärtää kokonaisuuden. Kolmas kerää ihmiset yhteen keskustelemaan, neljäs tekee päätöksen ja vie asian saman tien eteenpäin. Vuosien aikana näistä tavoista muodostuu vahvuuksia, ja usein juuri niiden ansiosta olemme päätyneet siihen asemaan, jossa johtajina olemme.

Mutta vahvuuskaan ei ole vahvuus kaikissa tilanteissa. Jos käytät suuren osan energiastasi asioihin, joissa olet hyvä ja joiden tekemisestä pidät, ei se tarkoita aina, että käytät kapasiteettiasi siellä, missä organisaatio sitä eniten tarvitsee.

Ehkä tämä on yksi itsensä johtamisen vaikeimmista kysymyksistä. Ei riitä, että tunnistat omat vahvuutesi. Olisi opittava tunnistamaan myös, milloin omia vahvuuksia kannattaa käyttää ja milloin tilanteen pitäisi saada meidät toimimaan toisin kuin luontaisesti olemme tottuneet.

Minusta tämä pätee johtajan kapasiteettiin laajemminkin. Hyvä fyysinen ja psyykkinen toimintakyky luovat perustan johtamiselle, mutta niiden rinnalla tarvitaan paljon muutakin. Tarvitaan asennetta, arvopohjaa ja johtamisen kyvykkyyttä, kompetenssia. Ei päälle liimattua positiivisuutta tai ajatusta siitä, että vaikeudet nähdään mahdollisuuksina. Tarvitaan kykyä tarkastella omaa suhtautumista siihen, mitä ympärillä tapahtuu.

Asenne näkyy lopulta käytännöllisissä asioissa. Siinä, miten johtajana reagoit, kun asiat eivät mene suunnitelmien mukaan. Uskallatko tarkastella myös omia oletuksiasi? Oletko valmis muuttamaan suuntasi tilanteen sitä vaatiessa? Pystytkö kuuntelemaan, kun oma näkemyksesi on jo ehtinyt muodostumaan? Ennen kaikkea: oletko valmis muuttamaan omaa toimintaasi?

Arvot antavat valinnoille pohjan. Fyysinen ja psyykkinen toimintakyky mahdollistavat tekemisen. Kokemus, oppimishalu ja johtamisen taidot antavat välineitä viedä asioita eteenpäin. Asenne vaikuttaa siihen, miten tätä kaikkea käytämme. Johtajuus syntyy näiden asioiden yhteispelistä. Tunnistat itsesi ja omat voimavarasi, tietenä mikä on tärkeää ja pystyen samalla katsomaan riittävän avoimesti ympärillesi. Kapasiteetti itsessään ei vielä ratkaise. Ratkaisevaa on, mihin suuntaat.

Ajattelen, että meidän kannattaisi kysyä johtajilta harvemmin, miten he voisivat jaksaa enemmän, ehtiä saada enemmän aikaan. Kiinnostavampi kysymys voisi olla: Käytätkö kapasiteettisi, joka sinulla on, tärkeimpään?

Vastaus ei aina ole itsestään selvä. Ongelma ei välttämättä ole kapasiteetissa. Suunnassa vai?

9.11.2026 EVOLV-tiimi / Jaakko